Toimittajalta: Pia Kauman delegaatio söi illallista Kiovassa, kun Trump sekoitti maailmanpoliittisen järjestyksen yhdellä puhelinsoitolla

Eurooppa ajautui paniikkiin, mutta Kiovassa kukaan ei tuntunut olevan erityisen häiriintynyt tai järkyttynyt, kirjoittaa Aurora Rämö.

Matkan piti olla melko tavallinen tuenosoitusreissu. Sellainen, jonka päätteeksi seisotaan rinta rinnan ja vannotaan ystävyyttä ja yhteisymmärrystä.Tai ei ihan tavallinen, vaan erityistukea osoittava reissu. Mikään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen delegaatio ei ollut järjestänyt Ukrainassa kokouksia sitten sodan alkamisen, vuoden 2014 jälkeen.

Etyjissä piti olla suomalaisten juhlavuosi. Järjestö perustettiin 50 vuotta sitten Helsingin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin jälkeen. Hallitustenvälistä puolta johtaa Suomen ulkoministeri Elina Valtonen, parlamentaarista puolta kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

Ministerikokous on tapana järjestää puheenjohtajamaassa, mutta syntymäpäivävuoden päätapahtuma on siirretty Helsingistä Wieniin. Suomi ei halunnut ajatella, mitä se olisi tehnyt Venäjän ulkoministerin viisumin kanssa. Nyt ei tarvitse.

Pia Kauman johtaman valtuuskunnan tarkoitus oli tunnustella Kiovassa, miten Etyj voisi auttaa Ukrainaa.

Sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekoitti maailmanpoliittisen järjestyksen yhdellä puhelinsoitolla. Hän soitti Venäjän presidentille Vladimir Putinille, ei Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille.

Kauman delegaatio söi samaan aikaan illallista Kiovassa.

Trump antoi Putinille sen, mitä tämä kaikkein eniten halusi: tulla tunnustetuksi suurvallan johtajana. Neuvottelut rauhasta aloitettaisiin Venäjän ja Yhdysvaltojen kesken, ilman Ukrainaa.

Sen jälkeen tapahtumat etenivät nopeasti.

Yhdysvallat oli tarjonnut Zelenskyille mineraalisopimusta. Siinä vaadittiin Ukrainaa maksamaan luonnonvaroilla Yhdysvaltojen sodanaikaista tukea takaisin 500 miljardin verran.

Ukraina kieltäytyi. Trump aloitti sanasodan: hän haukkui Zelenskyiä diktaattoriksi ja vaati uusia vaaleja.

Ukraina teki vastatarjouksen. Sopimuksen, jossa olivat mukana turvatakuut. Ei lopulta niin hyvät kuin Ukraina olisi halunnut, mutta jonkinlaiset. Monien sukkuladiplomaattisten tapaamisten jälkeen sopimus päätettiin hyväksyä.

Sovittiin, että Yhdysvaltojen ja Ukrainan hallitukset perustaisivat yhteisen jälleenrakennusinvestointirahaston, jonka ne omistaisivat yhdessä. Ukraina maksaisi rahastoon 50 prosenttia kaikista tulevista tuotoista, jotka se saa valtion omistamien mineraalivarojen myynnistä.

Rahaston tulot sijoitettaisiin vähintään kerran vuodessa hankkeisiin, joilla pyritään edistämään Ukrainan turvallisuutta ja vaurautta.

Neuvotteluiden aikana paniikkiin ajautunut Eurooppakin sai rivinsä suoriksi. Julistettiin taas yhtenä rintamana tukea Ukrainalle.

Kiovassa kukaan ei tuntunut olevan erityisen häiriintynyt tai järkyttynyt. Ministerit harppoivat edustussaleissa maastopuvuissa ja jutustelivat yhtä rauhallisesti kuin edellispäivänäkin.

Ukraina oli suhtautua ainoalla sille mahdollisella tavalla: Trump, no, sillä nyt vain on sellainen tyyli.

Aurora Rämö on erikoistunut pitkiin featurejuttuihin ja Venäjään.

Juttua korjattu 1.3.2025 kello 8:55. Muokattu kohtaa jossa kerrottiin, että mineraalisopimus allekirjoitettiin. Tosiasiassa vasta päätettiin sopimuksen hyväksymisestä.

 

 

Juttu julkaistu alun perin Suomen Kuvalehdessä.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn