Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma on helmikuun aikana neuvotellut Turkissa ja Ukrainassa. Hän korostaa, että rauhaa Ukrainaan ei voida tehdä kävelemällä Ukrainan ylitse.
Espoolaisen kansanedustajan Pia Kauman (kok.) työ Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana sai uuden käänteen tällä viikolla, kun Yhdysvallat ilmoitti tavoitteesta rauhanprosessin aloittamiseksi Ukrainassa. Kauma näkee, että Etyj-puheenjohtajana hänellä on suuremmat toimintavapaudet poliitikkojen välisissä taustaneuvotteluissa ja rauhan tavoittelussa kuin esimerkiksi ulkoministerillä, joka on sidoksissa hallituksen viralliseen linjaan. Kauma on vieraillut helmikuussa sekä Turkissa että Ukrainassa, jossa hän tapasi muun muassa Ukrainan pääministeri Denys Myhalin, varaulkoministeri Mariana Betsan ja parlamentin puhemies Ruslan Stefantsukin. Tapaamisissa käytiin läpi Ukrainan vaikeaa tilannetta.
– [Presidentti Volodymyr] Zelenskyillä on ollut 10 kohdan rauhansuunnitelma, mutta kysymys kuuluu, miltä pohjalta nyt neuvotellaan, Kauma Länsiväylän haastattelussa.
– Osaa Itä-Ukrainan alueista uhkaa liittäminen Venäjään. Ukrainan tilanne on huono. Nyt on mietittävä, missä menee uhrausten raja.
Ukrainaan Kauma matkusti tavoitteenaan selvittää, mitkä ovat Ukrainan toiveet ja mitä Etyj voi tehdä. Etyjissä on mukana 57 maata, joten sieltä löytyy myös kriisinhallinnan asiantuntemusta.
– Suomen on Etyjin puheenjohtajamaana tarjottava neuvotteluapua tai paikkaa neuvotteluille. Ensi vuonna Sveitsi on Etyjin puheenjohtajamaa, ja sekin on mahdollinen neuvottelupaikka.
Turkissa Kauma tapasi muun muassa varapresidentti Cevdet Yilmazin, parlamentin puhemiehen, varaulkoministerin sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan. Kauma muistuttaa, että Turkki on tällä hetkellä merkittävä toimija kansainvälisissä kysymyksissä geopoliittisen sijaintinsa, suuren kokonsa ja Nato-jäsenyytensä vuoksi.
– Halusin vierailla Turkissa ja kuulla heidän näkemyksensä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja siitä, onko mahdollista hyödyntää heidän diplomaattisia kykyjään rauhanpyrkimyksissä. Yllättäen heillä oli asioista samanlaisia näkemyksiä kuin minulla, Kauma sanoo.
– Turkki on valmis tarjoamaan neuvotteluapua, mutta ensin pitää olla pohja, josta neuvotellaan. Tilannetta helpottaa se, että Etyjin virkamieskunnan johdossa on aloittanut turkkilainen pääsihteeri.
– Pääsihteeri Feridun Sinirlioglu on myös valmis matkustamaan Venäjälle. Häntä edeltänyt saksalainen pääsihteeri kieltäytyi ehdottomasti menemästä sinne.
Muuttunut tilanne heijastelee Kauman mukaan uutta aikaa.
– Nyt nähdään, että on aika neuvotella ja se edellyttää myös fyysisiä tapaamisia.
Kauma sanoo, että Ukrainan ja suomalaistenkin kannalta keskeistä on se, että Yhdysvallat ja Venäjä eivät neuvottele Ukrainan yli, vaan Ukraina on itse keskusteluissa mukana. Tavoitteena on, että Eurooppaan ei synny jäätynyttä konfliktia, jonka aikana Venäjä pääsee vahvistamaan aseistustaan. Kauma on huolissaan siitä, että Eurooppa näyttäytyy epäyhtenäisenä, ja muutaman viikon kuluttua Saksassa on vaalit. Saksalaiset ovat olleet varovaisia Ukrainan tukeen liittyvissä asioissa.
– Uhkakuva on, että Euroopan tuki Ukrainalle horjuu ja siksi pitää kiirehtiä, ettei Ukraina menetä enempää.
Toinen huolenaihe on Yhdysvallat, jossa Pia Kauma oli aiemmin johtamassa presidentinvaaleihin liittyvää tarkkailijaryhmää.
– Eurooppalaisilla on sellainen käsitys, että Ukrainan kysymys on USA:ssakin keskiössä. Ei se niin ole. Vain neljä prosenttia amerikkalaisista pitää Ukrainaa keskeisenä ulkopoliittisena kysymyksenä, Kauma huomauttaa.
– USA ei halua rahoittaa Ukrainaa, koska asialla ei ole kansan tukea. Erityisesti Suomi ja Baltian maat tukevat Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, mutta ne ovat pieniä maita, joilla on rajalliset voimavarat.
Kauma on Ukrainasta huolissaan, koska sen kohtalo vaikuttaa suoraan meihin.
– Ukrainassa seurattiin huolestuneena, että Trump puhui ensin Putinin, ja vasta sitten Zelenskyin kanssa. Maassa tiedetään hyvin, että Venäjä voi jatkaa sotaa vaikka kuinka kauan.
Kiovassa käydyissä keskusteluissa korostuivat Ukrainan suvereniteetti, demokratia ja yhteiskunnan kestävyys. Lisäksi delegaatio kävi Kiovan ulkopuolella tutustumassa Venäjän pommittamaan alueeseen.
– Jos Venäjä saa tahtonsa läpi liian pitkälle, se on merkki heille siitä, että tällaista toimintaa voi jatkaa. Suomelle voi käydä samalla tavalla kuin Ukrainalle, vaikka Suomi on Naton jäsen, Kauma sanoo.
Viime aikoina julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Nato on Suomelle vahva turva, mutta Kauma ei täysin allekirjoita tätä.
– Puolustusyhteistyösopimukset täydentävät puolustustamme, mutta vastuu maan turvallisuudesta on aina maan omalla puolustuksella ja maan omilla poliitikoilla. Emme voi tuudittautua siihen, että joku muu meitä turvaa, Kauma painottaa.
Yhdysvallat ei välttämättä halua olla Euroopassa samalla tavalla läsnä kuin tähän asti. Lisäksi Trump vaatii, että eurooppalaisten pitäisi käyttää puolustusmenoihin viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan. – Tällä hetkellä Suomi käyttää puolustusmenoihin yli kaksi prosenttia bkt:sta, mutta kun hävittäjähankinnat on maksettu, osuus laskee. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) onkin jo ehdottanut, että EU voisi ottaa yhteistä velkaa puolustuksen vahvistamiseen.
Etyj perustettiin 50 vuotta sitten Helsingissä pidetyssä Etyk-kokouksessa. Järjestön merkitys on viime aikoina kyseenalaistettu, mutta Kauman mukaan Etyjillä on edelleen todella suuri rooli.
– Harmi, että sitä ei Suomessa nähdä. Suomi on 5,6-miljoonainen kansa. Meitä ei kuunneltaisi tämänkään vertaa, jos ei tällaista järjestöä olisi. Suurvallat eivät voi keskenään päättää asioista, joten järjestöstä on suurin hyöty pienille maille, Kauma sanoo.
Rauhanponnistelujen rinnalla kansalaiset on kuitenkin pidettävä tietoisina siitä, että tilanne on haavoittuva. Kauma korostaa, että meidän on pidettävä kiinni yhteisistä arvoista – demokratiasta ja ihmisarvosta ja samalla meidän pitää olla valmiita kohtaamaan erilaisia kriisejä, vaikkapa energiainfrastruktuuriin kohdistuva kyberhyökkäys. Suomen puheenjohtajavuoteen kuuluu Etyj-maiden ulkoministerien kokous, joka järjestetään kuitenkin Wienissä, koska siellä on Etyjille pysyvä organisaatio ja sopivat kokoustilat.
– Itävalta on sillä tavalla neutraali paikka, että maa myöntää viisumeja myös venäläisille ja valkovenäläisille. Suomessa olisi jouduttu pohtimaan, pitääkö viisumit myöntää, koska nämä maat ovat pakotelistalla. Keskustelu menisi väärälle raiteelle, kun rauhan sijasta puhuttaisiin viisumeista.
Espoolainen kansanedustaja Pia Kauma (kok.) toimii toista vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana. Hänet valittiin yksimielisesti jatkamaan tehtävää Romanian Bukarestissa viime heinäkuussa järjestetyssä kokouksessa. Ensimmäisen kerran Pia Kauma valittiin Etyjin puheenjohtajaksi Kanadan Vancouverissa kesällä 2023. Pia Kauma on kolmas suomalainen, joka on valittu yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Ennen häntä tehtävässä ovat toimineet Ilkka Kanerva ja Ilkka Suominen. Parlamentaarikkojen yleiskokouksessa on mukana kansanedustajia 57 maasta ja heitä on yhteensä noin 320. Suomesta on mukana kuusi kansanedustajaa. Kauma tapasi viime kesän yleiskokouksessa kahdenvälisesti muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin, Serbian, Albanian, Kreikan, Montenegron, Islannin, Viron, Liettuan, Latvian, Puolan, Georgian, Turkmenistanin, Moldovan, Kanadan, Ison-Britannian ja Sveitsin valtuuskunnat sekä hallitustenvälisen Etyjin edustajia.
Etyj käsittelee laajasti turvallisuuteen liittyviä asioita. Etyjin vahvuutena pidetään sen laajaa käsitystä turvallisuudesta: poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi järjestö korostaa ihmisoikeuksia, demokratiaa sekä taloudellisten ja ympäristöasioiden ratkaisevaa merkitystä turvallisuudelle. Suomi lähettää asiantuntijoita Etyjin kenttämissioihin ja sihteeristöön Wienissä sekä vuosittain 25-40 vaalitarkkailijaa Etyjin vaalitarkkailumissioihin.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja saa maailmalla valtiovieraan kohtelun.
– Vastaanotossa on punainen matto ja liikumme poliisisaattueessa. Turkissa kävin laskemassa seppeleen Turkin tasavallan perustajan Atatürkin mausoleumilla, Pia Kauma kertoo.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana hänellä on erilainen mahdollisuus toimia kuin vaikkapa ulkoministerillä.
– Voin innovatiivisesti heittää erilaisia ideoita.
Tietotaitoa neuvotteluihin Kauma hankkii tapaamalla ja keskustelemalla, lukemalla ja kuuntelemalla podcasteja.
– Tietoa on haettava joka suunnasta ja samalla täytyy pitää oma arvomaailma kirkkaana.
Puheenjohtajan työssä Kauma pitää ohjenuoranaan Martti Ahtisaaren ajattelua: Tarvittaessa neuvottelen vaikka terroristin kanssa, jos se johtaa pysyvään rauhaan.
Kauma myöntää, että hän saa työstään arvostelua, mutta hän sanoo päättäväisesti, että hymistelemään ei voi jäädä. Neuvottelukokemusta Kaumalle on kertynyt myös ulkomaankaupasta ennen valintaa kansanedustajaksi.
– Työskentelin pitkään vientitehtävissä ja myin säähavaintolaitteita eri maiden armeijoille. Usein olin ainoa nainen, kun pöydän toisella puolella istui rivi upseereita. Erään kerran joku sanoi, ’että joko työnantajasi ei lainkaan arvosta meitä asiakkaana tai sitten sinun täytyy olla helvetin hyvä’, Kauma muistelee.
Se, millaisen arvostuksen saa, on Kauman mukaan itsestä kiinni. Jos puhuu vain asiaa ja on perillä keskeisistä kysymyksistä, sukupuolella ei ole merkitystä.
