Junnila ja Kauma tuomitsivat Etyj-kokouksessa Venäjän hyökkäyksen
Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Pia Kauma (kok.) tuomitsivat Venäjän sotatoimet Ukrainassa puhuessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä tänään. He korostivat myös sekä Suomen että kansainvälisen yhteisön päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä.
”Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen päätösasiakirjan mukaan osallistujavaltiot kunnioittavat kunkin osallistujavaltion alueellista koskemattomuutta. Olemme kaikki järkyttyneitä siitä, miten suoraan Venäjä on tätä Etyjin ja YK:n perusperiaatetta rikkonut”, Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila totesi.
Parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Pia Kauma piti valitettavana, että Etyjin alueella konfliktien on annettu kärjistyä askel askeleelta, kun niihin on reagoitu liian myöhään ja liian heikosti. Kauman mukaan kansainvälisen yhteisön on opittava aiemmista virheistään ja lähetettävä Venäjän johdolle selkeä viesti.
Kansainvälisten järjestöjen painostuskeinot tehokkaammin käyttöön
Kansainvälisellä yhteisöllä on monenlaisia keinoja Venäjää vastaan.
”Euroopan unioni ja Yhdysvallat voivat käyttää erilaisia painostuskeinoja ja pakotteita ajaakseen presidentti Putinin ahtaalle ja saadakseen hänet neuvottelupöytään. Etyjillä puolestaan on oikeanlaiset menettelytavat ja mekanismit tähän tilanteeseen ja sen jälkeen, kun rauhaa vakiinnutetaan,” hän mainitsi.
Suomi on sisäisesti yhtenäinen suhteessa Venäjään
Junnila viestitti kansainväliselle yleisölle myös Suomen sisäistä yhtenäisyyttä.
”Kun eduskunnan täysistunnossa keskustelimme ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta koskevasta pääministerin ilmoituksesta, kaikki eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä Suomen linjasta. Meillä on 1340 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. Me olemme täysin yhtenäisiä ja odotamme Etyjin osallistujamaidenkin olevan sitä Venäjän aggression edessä”, hän painotti.
Ihmisoikeusrikkomusten selvittäminen ja siviilioperaatioiden jatkuvuus turvattava
Kauma ehdotti myös, että Etyj aloittaisi Venäjän hyökkäykseen liittyvistä ihmisoikeusrikkomuksista selvityksen niin sanotun Moskovan mekanismin puitteissa.
”Tämä mekanismi, toisin kuin muut Etyjin menettelyt, ei edellytä kaikkien osallistujamaiden yksimielisyyttä. Kymmenen allekirjoittajamaata riittää perustamaan riippumattoman valtuuskunnan tutkimaan ihmisoikeusrikkomuksia. Kansainväliset järjestöt kuten myös rahoituslaitokset voisivat käyttää tällaista Etyjin virallista raporttia päätöstensä pohjana.”
”Olen myös erityisen huolissani Etyjin SMM-monitorointimissiosta ja siviilioperaatioista. Kenttätyöntekijöiden turvallisuus on tärkeää, samoin kuin se, että ulkomaailma saa arvokasta tietoa paikan päältä.”
Yleiskokous keskusteli Ukrainan tilanteesta koko päivän. Yleiskokouksen puheenjohtaja, ruotsalainen Margareta Cederfelt totesi, että keskustelun perusteella jäsenmaiden kesken löydettiin yhteisymmärrys Venäjää ja Valko-Venäjää lukuun ottamatta.
Etyjin 57 osallistujamaan kansanedustajat ovat koolla Wienissä 24.–25.2. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vuotuisessa talvi-istunnossa. Koronarajoitusten takia paikan päällä Itävallan Wienissä ovat vain Junnila ja Kauma. Muut valtuuskunnan jäsenet Johannes Koskinen (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.) ja Arto Pirttilahti (kesk.) osallistuvat kokoukseen etäyhteyksin.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Lisätiedot:
Kansanedustaja Vilhelm Junnila 044 500 1982, vilhelm.junnila(at)eduskunta.fi
Kansanedustaja Pia Kauma 050 57 46764, pia.kauma(at)eduskunta.fi
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen verkkosivut:
https://www.oscepa.org/en/